Realisti Charles Dickens

Englantilainen Charles John Huffam Dickens syntyi  Portsmouthissa 7.2.1812. Dickens syntyi köyhään ja äärimmäiseen tiukkaan perheeeseen. Ollessaan kolme vuotias, hänen perheensä muutti Lontooseen. Lontoossa Dickens meni jo todella nuorena kenkätehtaaseen töihin tekemään 10-tuntisia työpäiviä auttaakseen perhettään taloudellisesti. Työstä hän sai 6 shillinkiä viikossa ja työ oli erittäin rankkaa ja työnantaja julma. Nuorena hän tykkäsi lukea paljon esimerkiksi Henry Fieldingin ja Tobias Smolletin teoksia. Myöhemmin kun hänestä tulikin kirjailija, niin hän kertoi, että nämä kaksi englantilaista kirjailijaa sekä erityisesti Lontoon ihmiset, paikat, tapahtumat, omat kokemukset nuorena jne. kaikki vaikuttivat hänenkin teoksiinsa. 

Vuonna 1833 Dickensin ensimmäinen novellinsa A Dinner at Poplar Walk, julkaistiin aikakausilehdessä kuukausittain, kuten monet muutkin hänen alkuteoksensa. Vuotta myöhemmin hän ryhtyi journalistiksi ja kierteri ympäri Englantia tekemässä pienimuotoisia raportteja politiikkaan liittyen. Näistä kaikista koostuikin hänen ensimmäinen romaaninsa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit joka julkaistiin vuonna 1836. Näihin aikoihin hänen uransa lähti nousuun ja tällöin hän myös julkaisi 1837 ehkä tunnetuimman teoksensa Oliver Twistin, jonka minäkin kurssilla luin. Muita samoihin aikoihin julkaistuja läpimurtoteoksia ovat Nicholas Nickleby (1838–39) ja The Old Curiosity Shop.

2.4.1836 Dickens avioitui Catherine Thomson Hogarthin kanssa. Heillä oli kymmenen lasta. Koko perhe asui Lontoossa melko pienessä talossa ja heidän lisäksi siellä asui myös Dickensin pikkuveli, sekä Catherinen pikkusisko Mary, johon Dickens sitten myöhemmin ihastui. Mary kuitenkin kuoli Dickensin käsivarsille ja esiintyy täten monissa Dickensin kirjojen hahmona.

Julkisuus kiihtyi ensitestään ja romaaneja tulvi vain lisää. Tunnetuimpana ehkä David Copperfield (1849), joka parhaiten kuvaistaa Dickensin omaa elämänkertaa. Muita tunnettuja teoksia ovat Kolea Talo (1852), Kaksi Kaupunkia(1859) Suuria odotuksia (1861) sekä Joululaulu (1843)

Hän kuoli 9.6.1870 Higham, Kentissä, Englannissa halvauskohtaukseen 58 vuotiaana.

Hän on pysynyt yhtenä tunnetuimpana Englantilaisena kirjailijana kautta aikojen. Dickens oli aikansa viihdekirjailijana kaikkein tuottaliaimpien joukossa.

Ominaista kaikille Dickensin romaaneille ovat realistisuus, parodisuus ja satiirisuus. Miltein jokaisessa teoksessa on Lontoo suurena osana miljöötä. Hänen karskeinen, realistinen tapa leikitellä koomisen oloisesti tekstillä on ainutlaatuista ja siksi merkittävää. Kaikki hahmot ovat niin nerokkaasti keksitty ja esitelty (varsinkin itse lukemassani Oliver Twistissä). Dickens on kuvannut sen ajan maailman todella on tarkkaan, yhtään kaunistelematta hieman kyllä surrealistisesta liioittelusta huolimatta. Mielestäni tosin ainakin Oliver Twistissä liika kuvailu vei liikaa siitä juonesta irti ja tarina pitkittyi todella pitkäksi.

Realismi näkyy parhaiten Dickensin teoksissa kun hän kuvailee erityisesti lasten ja orpojen maailmaa. Se on todella julmaa ja siinä Oliver Twistinkin tarinassa huomaa kuinka julmasti hän kuvaa erityisesti snobeja. Miltein pystyin maistamaan läpi sen katkeruuden niitä kohtaan, sillä hänhän itse joutui viettämään lapsuutensa todella köyhässä perheessä. Luettuani kuitenkin Oliver Twistin ymmärsin miksi Dickens on niin ylistetty, sillä hänen kirjoitustapansa on niin ainutlaatuista, ennennäkemätöntä, sekä tulee vaikuttamaan vielä pitkään.

Kirjallisuuslehdet Suomessa

Kirjallisuuslehdet ovat lehtiä, joissa julkaistaan kirjallisuutta koskevia asioita kuten kirjallisuuden ilmiöitä, esseitä, runoja, novelleja sekä uutisia. Suomessa on vain muutamia suosittuja kirjallisuuslehtiä kuten Parnasso, Tuli & Savu, Nuori voima, Portti ja Lumooja. Vain netissä julkaiseva kirjallisuuslehti on Kiiltomato.net - Lysmasken.

Parnasso on suomalainen kirjallisuuslehti, jolla on pitkä historia, sillä se perustettiin vuonna 1951. Se esittelee niin suomalaiskirjailijoiden parhaimmistoa, että ulkomaisia kirjailijoita ja klassikoita. Parnasso keskittyy nykyään uuteen kirjallisuuteen ja sen teoriaan ja kritiikkiin. Parnasso antaa erittäin laadukkaita lukukokemuksia ilmestymällä jopa seitsemän kertaa vuodessa. Päätoimittajana toimii tällä hetkellä Jarmo Papinniemi.

Tuli & Savu on suomalainen vuodesta 1994 toimiva kulttuurilehti, joka keskittyy pääasiassa runouteen. Runouden lisäksi lehti julkaisee artikkeleita, runokrittiikkejä sekä esseitä neljästi vuodessa. Avustajakuntaan kuuluu kirjallisuudentutkijoita, opiskelijoita, kirjallisuuskriitikoita ja runoilijoita. Lukijakuntaan on pyritty saamaan runouden harrastelijoita ja täten monet uudet runoilijat julkaistaessaan tekstejään Tulessa & Savussa ovat saaneet uransa käyntiin sen avulla. Päätoimittajana toimii nykyään Mikael Brygger.

Nuoren voiman liitto julkaisee Nuori voima -nimistä kulttuurilehteä. Se on yksi suomen vanhimmista kirjallisuuslehdistä, sillä se on perustettu jo 1908. Avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja eri alojen tutkijoista. Jokainen ilmestyvä numero keskittyy aina tiettyyn ilmiöön kirjallisuudessa. Nuori voima ilmestyy viidesti vuodessa ja vuonna 2010 se sai vuoden laatulehti -palkinnon. Päätoimittajana toimii tällä hetkellä Martti-Tapio Kuuskoski.

Portti on Suomen suurin scifi- ja fantasialehti. Se on perustettu vuonna 1982 ja julkaisee nimenomaisesti scifiin ja fantasiaan liittyviä novelleja. Lehden  toimittaja on Raimo Nikkonen ja lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Portti järjestää vuosittain novellikilpailun, jonka pääpalkinto on 2 000 euroa.
Toinen scifiä ja fantasiaa julkaiseva lehti on Tähtivaeltaja. Se ilmestyy neljännesvuosittain. Scifin ja fantasian lisäksi se julkaisee kauhua, elokuvia, kirjoja ja sarjakuvia. Lehden päätoimittajana on Toni Jerrman.

Lumooja puolestaan on todella nuori lehti, vuodesta 2000. Nuoren historian kanssa Lumooja myöskin käsittelee uutta kotimaista kirjallisuutta ja nuoria uusia kirjoittajia ja antaa tätä kautta mahdollisuuden heidän julkaista tekstejään lehdessä ja mahdollisen sauman päästä kunnon kirjoittajaksi. Lumooja julkaisee mm. runoja, proosia, haastatteluja, arvosteluja, artikkeleita jakolumneja.

Kaiken kaikkiaan kirjallisuuslehdet antavat korvaamatonta tietoa kirjallisuuteen liittyvistä asioista ja ovat erinomaista viihdykettä, joten kannattaa teidänkin lukea.